Ikkunat ovat talon osa, jota harva miettii ennen kuin jokin alkaa vaivata: vetää, huurtuu, lahoaa tai maali hilseilee joka kevät uudestaan. Silloin eteen tulee kysymys, joka ei ole ihan yksinkertainen. Kannattaako ikkunat vaihtaa nyt, kunnostaa vielä vai odottaa muutama vuosi?
Tämä opas auttaa vastaamaan siihen omalla kohdallasi. Käymme läpi ikkunoiden käyttöiän, merkit joista kunnon näkee, kustannukset ja säästöt laskuesimerkin kanssa sekä tilanteet, joissa vaihto ei ole vielä järkevää.
Lyhyt vastaus
Ikkunoiden vaihto kannattaa yleensä, kun ikkunat ovat yli 30–40 vuotta vanhat ja niissä on lahoa, lasien välit huurtuvat tai talo on vetoisa ja kylmä ikkunoiden vierestä. Uudet ikkunat parantavat asumismukavuutta heti, pienentävät lämpöhäviötä ja vähentävät huoltotyötä vuosikymmeniksi. Jos ikkunat ovat alle 20–25 vuotta vanhat ja puuosat ehjät, huolto ja tiivistys riittävät usein.
Kuinka kauan ikkunat kestävät?
Hyvin hoidettu puuikkuna kestää tyypillisesti 40–60 vuotta, ja puu-alumiini-ikkuna, jonka ulkopinta on suojattu alumiinilla, usein pidempäänkin. Todellinen käyttöikä riippuu kuitenkin enemmän olosuhteista ja huollosta kuin vuosiluvusta. Etelän ja lännen puoleiset ikkunat saavat eniten aurinkoa ja viistosadetta, joten ne kuluvat yleensä ensimmäisinä.
Talon rakennusvuosi kertoo paljon siitä, millaiset ikkunat talossa on, jos niitä ei ole jo vaihdettu:
| Rakennusvuosi | Tyypillinen ikkuna | Lämmöneristys (U-arvo, suuntaa antava) |
|---|---|---|
| 1940–1960-luku | Kaksilasinen, erilliset puitteet, kittaukset | n. 2,5–2,8 W/m²K |
| 1970–1980-luku | Kolmilasinen MSE-ikkuna, puu | n. 1,8–2,1 W/m²K |
| 1990–2000-luku | Kolmilasinen, selektiivilasi | n. 1,1–1,6 W/m²K |
| Nykyaikainen ikkuna | Kolmi- tai nelilasinen, eristyslasi, kaasutäyte | n. 0,6–1,0 W/m²K |
Mitä pienempi U-arvo, sitä vähemmän lämpöä ikkunan läpi karkaa. Ero on suuri: 1960-luvun kaksilasisen ikkunan läpi menee lämpöä noin kolme–neljä kertaa enemmän kuin nykyaikaisen ikkunan läpi. Jos talossasi on yhä alkuperäiset 1970- tai 1980-luvun ikkunat, ne lähestyvät tyypillisen käyttöikänsä loppua. Lue myös 1970-luvun talon ikkunaremontista ja rintamamiestalon ikkunoista.
10 minuutin kuntotarkastus: näin arvioit ikkunat itse
Ikkunoiden kunnon voi arvioida pitkälle itse ilman työkaluja. Kierrä talo ympäri ja käy jokainen ikkuna läpi näillä kuudella tarkistuksella. Paras aika on syksy tai talvi, jolloin veto ja huurre näkyvät selvimmin.
1. Paina puuosia ulkopuolelta
Paina puitteen ja karmin alaosaa sekä vesipellin vierustaa peukalolla tai avaimen kärjellä. Jos puu painuu, tuntuu pehmeältä tai murenee, siinä on lahoa. Pieni paikallinen laho on korjattavissa, mutta jos lahoa on karmissa tai useassa ikkunassa, vaihto on yleensä järkevämpää kuin korjaus.
2. Katso, missä kohtaa huurre on
- Ulkolasin ulkopinnalla: hyvä merkki. Lasi eristää niin hyvin, ettei sisälämpö lämmitä ulkolasia. Tämä on tavallista uusissa ikkunoissa.
- Lasien välissä: tiivisteet tai eristyslasin saumat vuotavat, ja sisäilman kosteus pääsee lasien väliin. Vika on korjattavissa vain, jos puitteet ovat muuten hyvässä kunnossa.
- Sisälasin sisäpinnalla: lasi on kylmä tai sisäilma kostea. Syy voi olla ikkuna tai ilmanvaihto, katso miksi ikkuna huurtuu sisäpuolelta.
3. Tunnustele vetoa
Kuljeta kostutettua kämmenselkää puitteen reunoja pitkin tuulisena päivänä, tai seuraa kynttilän liekkiä. Jos ilma liikkuu, tiivisteet ovat väsyneet tai puitteet eivät enää painu karmia vasten. Pelkkä veto ei vielä vaadi vaihtoa: tiivisteet voi uusia. Jos puitteet ovat vääntyneet, tiivisteistä ei ole apua.
4. Avaa ja sulje jokainen ikkuna
Aukeaako puite kevyesti, pysyykö se auki ja meneekö se kiinni ilman voimaa? Jumittavat, vääntyneet tai roikkuvat puitteet ja ruostuneet saranat kertovat, että rakenne on liikkunut. Säätö auttaa joskus, mutta vääntynyt puite ei palaa suoraksi.
5. Tarkista maali ja kitit
Hilseilevä maali on kosmeettinen vika siihen asti, kun vesi pääsee puuhun. Jos ikkunat on maalattu monta kertaa ja maali irtoaa silti nopeasti, puu on jo kostunut. Kittauksien rapautuminen vanhoissa ikkunoissa päästää vettä lasin ja puun väliin.
6. Kuuntele ja tunne lämpö
Kuuluuko liikenne selvästi sisälle? Tuntuuko ikkunan vieressä kylmä veto, vaikka ikkuna on kiinni, tai onko ikkunan alla oleva sohva kylmä? Kylmä lasipinta jäähdyttää ilmaa, joka valuu lattialle. Tämä tunne katoaa uusien ikkunoiden myötä lähes kokonaan.
Tulkinta
Jos löysit lahoa karmeista, huurretta lasien välistä useassa ikkunassa tai vääntyneitä puitteita, vaihto on todennäköisesti taloudellisin ratkaisu. Jos ongelmat ovat vetoa ja kulunutta maalia ehjissä ikkunoissa, aloita huollosta. Kattavampi lista löytyy oppaasta 10 merkkiä siitä, että ikkunat kannattaa uusia.
Mitä ikkunoiden vaihdolla saavuttaa?
Usein ikkunoiden vaihtoa perustellaan energiansäästöllä. Se on totta, mutta asukkaat huomaavat ensimmäisenä yleensä muuta.
- Lämpöviihtyvyys: uuden ikkunan sisälasi pysyy pakkasellakin lähes huoneenlämpöisenä, joten kylmä veto ikkunan vierestä katoaa. Ikkunan viereen voi taas sijoittaa sohvan tai työpisteen.
- Pienempi lämmityslasku: lämpöä karkaa vähemmän ja vetoa ei tarvitse kompensoida nostamalla lämpöä. Säästön suuruus riippuu ikkunoiden määrästä ja lämmitystavasta, katso laskuesimerkki alla.
- Hiljaisempi koti: uudet, tiiviit ikkunat vaimentavat liikenteen ja naapuruston ääniä selvästi. Vilkkaan tien varrella ääneneristystä voi parantaa entisestään lasirakenteella. Lue lisää ikkunoiden äänieristyksestä.
- Vähemmän huoltotyötä: puu-alumiini-ikkunan ulkopintaa ei tarvitse maalata. Moni vaihtaa ikkunat juuri siksi, ettei halua enää maalata ikkunoita joka viides vuosi.
- Terveempi rakenne: kun ikkuna on tiivis ja liittyy seinään oikein, kosteus ei pääse rakenteisiin. Vanhan, vuotavan ikkunan ympärillä voi kehittyä kosteusvaurio.
- Asunnon arvo ja energialuokka: uudet ikkunat ovat ostajalle selvä plussa, ja ne voivat parantaa energiatodistuksen E-lukua. Katso vaikutus asunnon arvoon ja energiatodistus ja ikkunat.
- Lisää valoa: nykyikkunoissa puitteet ovat usein kapeammat, joten lasipinta-ala kasvaa samassa aukossa.
Laskuesimerkki: paljonko lämpöä vanhojen ikkunoiden läpi karkaa?
Ikkunan läpi johtuva lämpöhäviö voidaan arvioida U-arvon, ikkunapinta-alan ja paikkakunnan lämmitystarpeen avulla. Alla on suuntaa antava esimerkki tyypillisestä omakotitalosta Varsinais-Suomessa.
| Lähtötieto | Arvo |
|---|---|
| Ikkunoiden yhteispinta-ala | 20 m² (noin 10–12 ikkunaa) |
| Vanhat ikkunat (1970-luku) | U-arvo n. 2,0 W/m²K |
| Uudet ikkunat | U-arvo n. 0,8 W/m²K |
| Lämmitystarve, Turun seutu | n. 3 800 astepäivää vuodessa |
| Johtumishäviön pieneneminen | n. 2 200 kWh vuodessa |
Laskutoimitus: (2,0 − 0,8) × 20 m² × 3 800 × 24 h ÷ 1 000 ≈ 2 200 kWh. Suorassa sähkölämmityksessä 15 sentin kilowattituntihinnalla se on noin 330 euroa vuodessa. Ilma-vesilämpöpumpulla ja maalämmöllä euromääräinen säästö on pienempi, koska lämmön tuottaminen on halvempaa.
Laskelma kattaa vain lasin ja puitteiden läpi johtuvan lämmön. Vanhoissa ikkunoissa lisäksi vuotoilma tuo kylmää ilmaa sisään raoista, joten todellinen ero on usein suurempi. Jos vanhat ikkunat ovat 1950–60-luvun kaksilasisia, säästö on esimerkkiä selvästi suurempi. Voit laskea oman talosi arvion energiansäästölaskurilla.
Rehellisesti sanottuna
Pelkällä energiansäästöllä ikkunaremontti maksaa itsensä takaisin hitaasti, tyypillisesti vuosikymmenissä. Vaihto on järkevä silloin, kun ikkunat ovat joka tapauksessa käyttöikänsä lopussa: silloin vaihtoehtona ei ole ”ei mitään”, vaan kalliit korjaukset ja jatkuva maalaaminen. Tällöin energiansäästö, mukavuus ja huollon väheneminen tulevat käytännössä kaupan päälle.
Mitä ikkunoiden vaihto maksaa?
Ikkunoiden vaihdon hinta riippuu ikkunoiden määrästä, koosta, mallista ja asennuskohteen vaativuudesta. Alla ovat tyypilliset hintahaarukat asennettuna. Tarkemmat hinnat ja hinnan osat löydät ikkunaremontin hintaoppaasta.
| Kohde | Hinta-arvio asennettuna |
|---|---|
| Yksittäinen ikkuna | 400–1 500 € |
| Omakotitalo, 7–15 ikkunaa | 6 000–20 000 € |
| Tyypillinen omakotitalo, 10 ikkunaa ja 2 ulko-ovea | 13 000–16 000 € |
Hintaan vaikuttaa myös se, uusitaanko kaikki ikkunat kerralla. Kun työ tehdään yhdellä asennuskäynnillä, ikkunakohtainen hinta on pienempi kuin vaihdettaessa muutama ikkuna kerrallaan. Asennustyön osuudesta voi saada kotitalousvähennystä, ja remontin voi halutessaan maksaa osissa.
Vaihto, kunnostus vai huolto?
Kaikki vanhat ikkunat eivät ole vaihdon tarpeessa. Tämä taulukko auttaa hahmottamaan, mikä vaihtoehto sopii mihinkin tilanteeseen.
| Tilanne | Suositeltava ratkaisu |
|---|---|
| Veto, mutta puuosat ehjät ja puitteet suorat | Huolto: tiivisteiden vaihto ja säätö |
| Hilseilevä maali, ei lahoa | Huoltomaalaus |
| Paikallista lahoa puitteissa, karmi ehjä | Kunnostus tai puitteiden uusiminen |
| Lahoa karmissa, huurretta lasien välissä useassa ikkunassa | Ikkunoiden vaihto |
| Ikkunat yli 40 vuotta, toistuvaa korjaustarvetta | Ikkunoiden vaihto |
| Suojeltu tai arvokas vanha talo | Kunnostus tai alkuperäistä ulkonäköä mukailevat uudet ikkunat |
Kunnostus on usein houkutteleva vaihtoehto, mutta sen hinta lähestyy nopeasti uusien ikkunoiden hintaa, jos työtä on paljon. Lisäksi kunnostettu ikkuna on edelleen lämmöneristykseltään vanha ikkuna. Vertailu on tarkemmin oppaassa ikkunaremontti vai kunnostus. Huoltoa tarvitseville meillä on oma huoltopalvelu.
Milloin ikkunoiden vaihto ei vielä kannata?
Sanomme tämän suoraan, koska väärään aikaan tehty remontti on huono kauppa kaikille.
- Ikkunat ovat alle 20–25 vuotta vanhat ja ehjät. Nykyaikaiset ikkunat kestävät pitkään, ja tiivisteiden vaihto ja säätö palauttavat usein tiiviyden.
- Ainoa ongelma on huurre sisäpinnalla. Syy voi olla ilmanvaihdossa tai kosteassa sisäilmassa. Uudet ikkunat auttavat, mutta tarkista ensin ilmanvaihto. Katso ikkunaremontti ja sisäilma.
- Julkisivuremontti on tulossa parin vuoden sisällä. Silloin ikkunat kannattaa vaihtaa samassa yhteydessä, jotta liittymät seinään, pellitykset ja listoitukset tehdään kerralla oikein.
- Talo on myynnissä lähiaikoina ja ikkunat ovat kohtuukunnossa. Ostaja arvostaa uusia ikkunoita, mutta remontin kustannus ei aina siirry täysimääräisenä kauppahintaan.
Jos et ole varma, mihin ryhmään ikkunasi kuuluvat, maksuton mittauskäynti on helpoin tapa saada vastaus. Kerromme käynnillä myös, jos ikkunasi eivät mielestämme vielä tarvitse vaihtoa.
Mitä uusissa ikkunoissa kannattaa valita?
Kun päätös vaihdosta on tehty, eteen tulee valintoja. Tärkeimmät ovat nämä:
- Materiaali: puu-alumiini on suomalaisissa pientaloissa yleisin, koska ulkopinta ei vaadi maalausta ja sisäpinta on lämmin puu.
- Lasitus: kolmilasinen riittää useimpiin taloihin, nelilasinen sopii erityisesti matalaenergiataloihin ja meluisille paikoille. Vertailu: kolmilasinen vai nelilasinen ikkuna.
- Aukeamissuunta: sisään- vai ulospäin aukeava ikkuna vaikuttaa pesuun, tuuletukseen ja ulkonäköön.
- Ulkonäkö: puitejako, värit ja karmisyvyys kannattaa valita talon tyylin mukaan, erityisesti vanhoissa taloissa. Katso ikkunoiden ja ovien värit.
Perusteellinen valintaopas on täällä: miten valita oikeat ikkunat taloon.
Näin ikkunoiden vaihto etenee
Omakotitalon ikkunoiden vaihto on huolellisesti suunniteltuna nopeampi ja siistimpi projekti kuin moni odottaa.
Maksuton mittauskäynti
Arvioimme ikkunoiden kunnon, mittaamme aukot ja käymme läpi toiveesi. Käynti ei sido mihinkään.
Kirjallinen tarjous
Saat selkeän tarjouksen, josta näet mitä hintaan sisältyy: tuotteet, asennus, purku ja jätteiden kierrätys.
Valmistus mittojen mukaan
Skaala-ikkunat valmistetaan mittatilaustyönä Suomessa. Toimitusaika kerrotaan tarjouksessa.
Asennus ja viimeistely
Yksi ikkuna vaihdetaan yleensä muutamassa tunnissa, joten koti ei ehdi jäähtyä, talvellakaan.
Lue myös ikkunaremontin aikataulu ja näin valmistaudut ikkuna-asennukseen.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako ikkunoiden vaihto?
Ikkunoiden vaihto kannattaa yleensä, kun ikkunat ovat yli 30–40 vuotta vanhat ja niissä on lahoa, lasien välit huurtuvat tai talo on vetoisa. Alle 20–25 vuotta vanhoissa, ehjissä ikkunoissa huolto ja tiivistys riittävät usein.
Kuinka kauan ikkunat kestävät?
Hyvin hoidettu puuikkuna kestää tyypillisesti 40–60 vuotta ja puu-alumiini-ikkuna usein pidempään. Käyttöikään vaikuttavat eniten sää, ilmansuunta ja huolto.
Paljonko ikkunoiden vaihdolla säästää lämmityksessä?
Esimerkiksi 20 neliömetrin ikkunapinnalla 1970-luvun ikkunoiden vaihto nykyaikaisiin pienentää johtumishäviötä Turun seudulla noin 2 200 kWh vuodessa. Euromääräinen säästö riippuu lämmitystavasta: suorassa sähkölämmityksessä se on noin 300–350 euroa vuodessa.
Mistä tietää, että ikkunat pitää vaihtaa?
Selvimmät merkit ovat laho karmeissa tai puitteissa, huurre lasien välissä, vääntyneet tai jumittavat puitteet sekä veto, joka ei poistu tiivisteitä vaihtamalla.
Onko parempi vaihtaa kaikki ikkunat kerralla?
Yleensä kyllä. Ikkunakohtainen hinta on pienempi, kun asennus tehdään yhdellä käynnillä, ja talon ulkonäkö pysyy yhtenäisenä. Vaiheittainen vaihto on kuitenkin mahdollinen, jos budjetti sitä vaatii.
Voiko ikkunat vaihtaa talvella?
Kyllä. Ikkunat vaihdetaan yksi kerrallaan, ja aukko on auki vain hetken, joten koti ei ehdi jäähtyä. Talvi voi olla jopa hyvä ajankohta, koska aikataulut ovat joustavampia.
Tarvitaanko ikkunoiden vaihtoon rakennuslupa?
Samanlaisten ikkunoiden vaihtoon ei yleensä tarvita lupaa, mutta julkisivun ulkonäön muuttaminen tai suojeltu rakennus voi vaatia sitä. Tarkista oman kuntasi käytäntö, katso lisää oppaasta rakennuslupa ikkuna- ja oviremontissa.
Haluatko tietää, kannattaako sinun ikkunoidesi vaihto?
Tulemme maksutta paikan päälle, arvioimme ikkunoiden kunnon ja annamme kirjallisen, sitoumuksettoman tarjouksen. Palvelemme Turussa ja koko Varsinais-Suomessa.